Pistekirjoituksen historiaa

Jo keskiajalla yritettiin kehitellä kohokirjoitusmenetelmiä. Niissä latinalaisia kirjaimia veistettiin puusta tai kirjaimia saatettiin kaivertaa isompiin puulevyihin. Yritykset olivat pienten piirien kokeiluja ja tulokset jäivät vaatimattomiksi. Tällainen kirjoitus vei paljon tilaa ja oli lisäksi hidasta lukea.

Varsinaisesti kohokirjoitusjärjestelmän kehittäminen alkoi 1800-luvulla. Lähes samanaikaisesti kehiteltiin kahta erilaista kirjoitusjärjestelmää. Ranskalainen Charles Barbier (1767–1841) kehitteli alun perin sotatarkoituksiin kohokirjoitusta, jota olisi voitu lukea yöaikaan ilman valaistusta. Siksi tätä kirjoitusjärjestelmää kutsuttiin myös yökirjoitukseksi. Siinä latinalaiset kirjaimet korvattiin pistejonoilla. Nykyisin käytössä oleva pistekirjoitus on kehitelty Barbierin kirjoitusjärjestelmän pohjalta.

Moonin aakkosto. Kuva: Bonzo (GFDL).Englantilainen William Moon (1818–1894) kehitti kirjoitusjärjestelmän, joka perustui yhdeksään geometriseen kuvioon (kuva oikealla). Kaikki kirjaimet saatiin aikaan kuvioiden asentoja vaihtelemalla. Moon-kirjoituksen erikoisuutena oli lukusuunnan vaihtuminen. Ensimmäinen rivi luettiin vasemmalta oikealle ja toinen rivi oikealta vasemmalle jne. Moon-kirjoitusta käytetään Englannissa vielä nykyisinkin joissakin erityistilanteissa.

Louis Braillen kirjoitusjärjestelmä

Kuva Louis Braillea esittävästä maalauksesta. Kuva: Mariaelizabeth124.

Nykyisen pistekirjoitusjärjestelmän kehitti ranskalainen Louis Braille (1809–1852). Hän yksinkertaisti ja kehitteli edelleen Barbierin pisteisiin perustuvaa kirjoitusjärjestelmää.  Braillen järjestelmä perustuu kuuteen pisteeseen: kaksi pistettä rinnakkain ja kolme päällekkäin. Braille sai valmiiksi kirjoitusjärjestelmänsä kirjaimet ja välimerkit vuonna 1824, kun hän oli vasta 15-vuotias. Viisi vuotta myöhemmin valmistuivat matemaattiset merkit ja nuotit.

Kuuteen pisteeseen perustuva järjestelmä osoittautui lopulta ylivertaiseksi, vaikka latinalaisista kirjaimista luopumiseen liittyikin ristiriitoja. Se vei huomattavasti vähemmän tilaa kuin kirjaimiin perustuneet kokeilut. Lisäksi lukeminen oli selvästi nopeampaa. Braillen pistekirjoitusjärjestelmä on nykyisin käytössä kaikkialla maailmassa.

Lisätietoa Louis Braillen traagisesta elämästä ja pistekirjoituksen historiasta saa Näkövammaismuseon sivuilta.

Louis Braille – historiallinen henkilö ja myytti

Sokeiden kirjoitusvälineiden kehittyminen

Pistekirjoituksen historia Suomessa

Suomeen pistekirjoitus tuli 1860-luvulla. Sokeainkoulujen perustaminen vuosikymmenen loppupuolella vauhditti pistekirjoituksen käyttöönottoa.

Pistekirjoja jäljennettiin pitkään käsityönä. Pistekirjatuotannon historiaa esittelee Kirsi Keravuoren teos Siannahkataulusta digitaalitekniikkaan. 100 vuotta näkövammaisten kirjastotoimintaa 1890–1990. Kirja on luettavissa Näkövammaismuseon käsikirjastossa. Painettua kirjaa voi kysyä myös yleisistä kirjastoista. E-julkaisu on saatavilla Näkövammaisten liiton Tiedonhallintapalvelun Luetus-ohjelmasta. Saavutettavuuskirjasto Celian asiakkaat voivat lainata kirjan myös Celian äänikirjana.

Kuva alla: Sokeiden kirjasto Ensimmäisellä linjalla Kalliossa vuonna 1908. Kuvaaja: I.K. Inha. Suomen valokuvataiteen museo.

Sokeiden kirjasto Ensimmäisellä linjalla Kalliossa vuonna 1908. Kuvaaja: I.K. Inha. Suomen valokuvataiteen museo.