Louis Braille ja lyhyt pistekirjoituksen historia

Louis Braille syntyi 4.1.1809 Coupvrayn kylässä lähellä Pariisia tavalliseen nelilapsiseen käsityöläisperheeseen sisarusparvensa kuopuksena. Hän menetti näkönsä pienenä leikkiessään satulaseppänä työskennelleen isänsä nahkurinveitsellä. Braille opiskeli Pariisin Nuorten sokeain kuninkaallisessa instituutissa ja kehitti tänä aikana kuuden pisteen kirjoitusjärjestelmän, jonka hän sai valmiiksi 16-vuotiaana vuonna 1825. Hän opetti samassa koulussa myöhemmin muun muassa musiikkia, matematiikkaa ja maantietoa. Louis Braille kuoli tuberkuloosiin vain 43 vuoden ikäisenä.

Braillen pistekirjoitus ei lyönyt läpi itseään helposti. Kohokirjoitus, jossa tavalliset latinalaiset kirjaimet olivat koholla, oli hankalaa käsin luettavaksi. Barbierin yökirjoitus perustui monesta pisteestä koostuviin pistejonoihin, esimerkiksi s-kirjain muodostui kahdesta jonosta, joissa oli yhteensä 10 pistettä. Opettajien oli vaikea myöntää, että uusi keksintö oli aikaisempia parempi. Koulun oppilaat käyttivätkin uutta järjestelmää vapaa-aikoinaan, koska sitä oli helppo lukea ja kirjoittaa. Pistekirjoitus sai Pariisin Nuorten sokeain instituutissa virallisen aseman vuonna 1849.

Pistekirjoitus levisi 1800-luvulla hitaasti maasta toiseen. Suomessa pistekirjoituksen lukemisen opetus aloitettiin Helsingin sokeainkoulussa 1865. Kirjoittamisen opetus aloitettiin Helsingin ja Kuopion sokeainkouluissa vasta 1880-luvulla.

Unescon julkilausumassa vuonna 1954 todettiin, että ”Braillen pistekirjoitusta on yhtenäisenä järjestelmänä opetettava näkövammaisille kaikkialla maailmassa”. Pistekirjoitus onkin levinnyt ympäri maailman.

Lisää tietoa Louis Braillesta: